NuoliETUSIVU

NuoliUUTISET

NuoliKOIRAT

NuoliKAADOT

NuoliHIRVIHAUKKUMESTARUUS

NuoliVIDEOT JA ESITYKSET

NuoliPENNUT

NuoliKUVAGALLERIA

NuoliTAIPPARIN LÄPÄISSEET

NuoliKOESÄÄNTÖJÄ

NuoliPRESS

NuoliVIIHDE

NuoliVIERASKIRJA

NuoliMETSÄSTYSMATKAT

NuoliLINKKILISTA

NuoliIN ENGLISH

NuoliVUOLASVIRTA

 


Koesääntöjä - Ruotsin villisikakoe pysättäville koirille

§ 1.
Päämäärä.

Kokeen päämäärä on metsästyksellisessä muodossa tarkastella osallistuvien koirien ominaisuuksia ja soveltuvuutta villisianmetsästykseen. Huomioidaan rotujen käyttöalue ja toimintatapa villisianmetsästyksessä, sekä käytetään saatuja tietoja jalostustyössä.

§ 2.
Järjestäminen.

Ruotsin hirvikoirayhdistys (SÄK) järjestää Ruotsin Laikajärjestön toimesta virallisia kokeita näiden ohjeiden mukaan.
Tuomareiden tulee olla SÄK:n tähän koemuotoon valtuuttamia. Tuomarit, koemuoto sekä aika ja paikka tulee hyväksyttää SÄK:lla. Kokeen johtaja ja jahdin johtaja, jotka voivat olla sama henkilö, tulee nimittää jokaiseen kokeeseen. Tuomareiden tulee olla käynyt SÄK:n järjestämä koulutus sekä olla SÄK:n jäseniä.

§ 3.
Hylättävä käyttäytyminen.

Koirat, jotka kokeen aikana käyttäytyvät sopimattomasti osoittamalla aggressiivisuutta, menettämällä kontrollinsa tai muulla tavoin käyttäytymällä uhkaavasti ihmisiä ja/tai muita koiria kohtaan, tulee poistaa näyttely-/koealueelta.

Erityinen raportointivelvollisuus on tuomareilla ja toimihenkilöillä.
Virkaa toimittava tuomari ja toimihenkilö ovat velvollisia erillisellä lomakkeella kirjallisesti ilmoittamaan Ruotsin Kennelliitolle koiran osoittamasta yllämainitunlaisesta sopimattomasta käyttäytymisestä näyttelyssä, kokeessa tai kilpailussa. Järjestäjän vastuulla on huolehtia lomakkeiden saatavuudesta paikalla. Esimerkkeinä toimihenkilöistä ovat: vastaava järjestäjä, vastuueläinlääkäri, kokeen- tai kilpailun johtaja, kehäsihteeri sekä kokeen kirjuri.

§ 4.
Osallistumisoikeus.

Koe on avoin koirille, joiden omistajat ovat SÄK:n jäseniä. Mikäli koiran ohjaajana toimii joku muu kuin koiran omistaja, tulee myös tämän henkilön olla jäsenenä jossakin SKK:n järjestössä. Koiran tulee olla täyttänyt kaksi vuotta ennen osallistumista kokeeseen. Kuitenkin myös nuorempi koira voi osallistua sopivan tilaisuuden tullen 7§ kohdan ”Metsästyksen aikana” mukaan.

Tunnistusmerkintävaatimus:
1.1.1997 jälkeen syntyneet koirat tulee olla tunnistusmerkittyjä joko tatuoinnilla tai mikrosirulla saadakseen osallistua kokeeseen. Koiran ID-numero tulee olla rekisteröity SKK:ssa (koskee ruotsalaisomistuksessa olevia koiria). Mikäli koira on merkitty mikrosirulla, tulee omistajalla huolehtia , että käytettävissä on lukulaite.

Kokeeseen ei saa osallistua:

A. Kantava narttu, jolla laskettuun aikaan alle 30 vuorokautta. Narttu, jolla penikoinnista on kulunut aikaa alle 75 vuorokautta.

B. Koira, joka ei täytä SKK:n säännöissä olevia vaatimuksia.

 

§ 5.
Koiranomistajan vastuu.

Koiranomistaja tai hänen asiamiehensä on kokeen aikana vastuussa lain koirista ja kissoista mukaisesti.

§ 6.
Ilmoittautuminen ja maksu.

Järjestäjä päättää ilmoittautumisesta ja maksusta.

§ 7.
Koemuodot.

Kaikissa koemuodoissa koe suoritetaan vapaudessa elävillä villisioilla. Koe voidaan kuitenkin suorittaa aidatulla alueella seuraavilla ehdoilla:

Aitauksen tulee olla vähintään 100 hehtaaria kooltaan ja sikatiheyden tulee olla enintään 1 sika/20 hehtaaria. Ainoastaan aikuiset siat (vähintään 2-vuotiaat) ovat sallittuja aitauksessa. Niiden lisäksi aitauksessa tulee olla muitakin sorkkaeläimiä. Aitauksessa tulee olla tiheikköjä ja muuta sellaista maastoa, joihin villisiat normaalisti suojautuvat. Aitaus tulee etukäteen hyväksyttää Ruotsin Laikajärjestöllä.

Koiraa voidaan arvostella seuraavissa koemuodoissa:

Tavallinen villisikakoe.
Laikajärjestön suunnittelema koe, johon osallistuja voi ilmoittaa koiransa. Osallistujien määrää voidaan rajoittaa.

Erityinen villisikakoe.
Koe, jossa kokeeseen osallistuja itse hankkii koemaastot, joilla on villisikoja. Jäsen, joka käyttää sopivia maastoja, voi ilmoittaa asiasta metsästyskoesihteerille.

Metsästyksen aikana.
Jos villisika tavataan metsästyksen aikana, voidaan koiraa arvostella näiden sääntöjen mukaisesti, mikäli olosuhteet sen sallivat. Vaaditaan vähintään kahden valtuutetun tuomarin osallistuminen metsästykseen ja kaikkien muiden vaatimusten täyttyminen.

 

§ 8.
Kokeen toteutus.

Kokeen tarkoitus on testata koiran halua ja kykyä itsenäisesti hakea riista maastosta, jossa voidaan olettaa villisikoja olevan. Koiran tulee toimia ilman näköyhteyttä ohjaajaan.

Tuomari ja koiranohjaaja voivat liikkua kokeen aikana. Tutkan käyttö on sallittua.

Metsästyksen aikana tapahtuvassa kokeessa tuomarit päättävät, koska koiraa on arvosteltu riittävästi ja koska villisika voidaan ampua.

Hakuaika on enimmillään 3 tuntia. Mikäli koira löytää villisian saa se jatkaa työskentelyä korkeintaan kaksi tuntia. Koiran tulee olla takaisin tunnin kuluessa koeajan päättymisestä. Koe voidaan keskeyttää aikaisintaan kahden tunnin kuluttua, jos koiran katsotaan tulleen riittävästi arvostelluksi. Hylkäävän virheen tapahtuessa voidaan koe keskeyttää välittömästi.

Koiraa voidaan arvostella ainoastaan sen työskennellessä yksi ilman muiden koirien mukaantuloa. Sitä aikaa, kun toinen koira on esimerkiksi villisian läheisyydessä ei lasketa koeaikaan.

Ampumatilaisuus ja karkotus
Kun koira on haukkunut vähintään 30 minuuttia tulee tuomareiden suorittaa lähestyminen saadakseen ampumatilaisuuden (ks. määritelmä jäljempänä). Sen jälkeen tuomarin tulee karkealla liikkumisella saada aikaan villisian karkottuminen. Jos sika ei yritäkään paeta tulee tuomarin 5-10 minuutin kuluttua suorittaa uusi, voimallisempi yritys.
Ampumatilaisuus määritellään siten, että tuomari (tai tuomarin valtuuttama avustaja) varmuudella voi nähdä villisian koiran haukkuessa seisontahaukkua

§ 9.
Arvostelun osa-alueet.

Koiran tulee itsenäisesti ja ripeästi hakea osoitetulta alueelta ilman ohjaajan tukea. Villisian löytyessä tulee koiran itsenäisesti ja rohkeasti pysäyttää se paikoilleen ja pyrkiä pitämään se paikoillaan, mikäli villisika koettaa siirtyä paikalta.

Seuraavia ominaisuuksia arvostellaan:

 

1. Haku.

Kerroin 0,5. (Max 5 pistettä)

Arvostellaan koiran halua reippaasti ja nopeasti hakea villisikaa maastokuviosta. Hakulenkkien tulisi parhaimmillaan olla 2-10 minuuttia pitkiä maastoon sopeutettuina. Jos koira osoittaa halukkuutta ottaa osoitettu tai sen itsensä löytämä jälki seurattavaksi, katsotaan se positiiviseksi asiaksi arvostelussa.

0 pistettä, jos koira on kovin haluton poistumaan ohjaajan lähettyviltä.
1-3 pistettä, jos koiran haku tapahtuu pääosin katseyhteydellä ohjaajaan.
4-6 pistettä, jos koira hakee suhteellisen vaatimattomasti maastoon nähden.
7-10 pistettä, jos haku on reipasta ja hyvin maastoon soveltuvaa.

 

2. Löytötehokkuus.

Kerroin 0,5. (Max 5 pistettä)

Tarkoituksena on arvostella koiran kykyä löytää villisika.

0 pistettä, jos koira tietoisesti kulkee villisian ohi ilman, että löytää jotakin muuta kymmenen minuutin kuluessa.
1-3 pistettä, jos koira ainakin kerran löytää villisian lähietäisyydeltä.
4-6 pistettä, jos koira ainakin kerran löytää villisian kaukaa tai useammin kuin kaksi kertaa löytää sian läheltä.
7-10 pistettä, jos koira vähintään kaksi kertaa löytää villisian, joista ainakin toisen hyvin kaukaa.

 

3. Kyky pysäyttää villisika.

Kerroin 2,5. (Max 25 pistettä)

Tarkoituksena on koiran käyttäytymisen arvosteleminen villisialla. Tuomarin tulee tarkkailla kulloisenkin sikayksilön käyttäytymistä, esimerkiksi onko se ”vaikea” yksilö, joka on vihainen ja hyökkäävä. Koiran, joka jättää haukun ja antaa villisialle tilaa paeta tai koiran, joka ei aktiivisesti työskentele saadakseen pakenevan villisian pysähtymään, arvostelupisteitä tulee alentaa.

0 pistettä, jos koira ei yleensäkään onnistu pysäyttämään villisikaa.
1-3 pistettä, jos koira onnistuu pysäyttämään yhden tai useamman villisian vain hetkeksi, eikä onnistu pysäyttämään niitä uudelleen.
4-6 pistettä, jos koira onnistuu hyvin pysäyttämään yhden tai useamman nuoren villisian (kookkaampi/painavampi kuin koira itse, mutta alle kaksivuotias), tai jos koira pysäyttää yhden tai useamman aikuisen villisian, mutta on passiivinen seuraamisessa. Tuomari saa ainakin yhden ampumatilaisuuden.
7-8 pistettä, jos koira pysäyttää yhden tai useamman aikuisen villisian ja työskentelee tiiviisti ja itsepintaisesti seuraamisessa. Tuomari saa ainakin yhden ampumatilaisuuden.
9-10 pistettä, jos koira pysäyttää aikuisen villisian ainakin kerran ja onnistuu pysäyttämään aikuisen villisian huolimatta sen pakoyrityksestä. Tuomari saa ainakin yhden ampumatilaisuuden.

 

4. Haukkuaika.

Kerroin 1,0 (Max 10 pistettä.)

Tarkoituksena on arvostella koiran kestävyyttä haukkutyöskentelyssä. Haukkuaikaan lasketaan seisontahaukku ja siirtyvä haukku.

Yhteenlaskettu haukkuaika (samalla villisialla):

0 pistettä 0-5 minuutin haukkumisesta alle yksivuotiasta porsasta.
3-4 pistettä 3-9 minuutin haukkumisesta aikuista villisikaa tai 6-29 minuutin haukkumisesta nuorta villisikaa (kookkaampi/painavampi kuin koira itse, mutta alle 2-vuotias).
5-7 pistettä 10-29 minuutin haukkumisesta aikuista villisikaa tai 30 minuuttia nuorta villisikaa (kts. määritelmä yllä).
8-9 pistettä 30-59 minuutin haukkumisesta aikuista villisikaa.
10 pistettä yli 60 minuutin aikuisen villisian haukkumisesta.

 

5. Liikkuvuus ja työskentelyn tiiviys.

Kerroin 2,0. (Max 20 pistettä.)

Tarkoituksena on arvostella koiran liikkuvuutta ja kiihkeyttä seisontahaukun aikana. Kun riista siirtyy on koiran nopeasti seurattava ilman, että jättää välimatkaa, ja koetettava pysäyttää uudelleen. Koiran työskentelyä tulee sävyttää sen halu työskennellä lähellä riistaa. Seisontatilanteessa koiran tulee liikkuvuudella ja tiiviillä työskentelyllä vaikeuttaa villisian poistumista paikalta sekä sikaa häiritsemällä helpottaa tuomarin/koiranohjaajan hiipimistä paikalle. Koiran, joka pitää seisonnassa ja siirtyessä riistaan pidempää välimatkaa kuin on tarpeellista, ja koiran, jolla on paikallaan pysyvä työskentelytapa, arvostelupisteitä tulee alentaa.

0-1 pistettä, jos koira on täysin liikkumaton seisonnassa ja työskentelee kaukaa.
2-4 pistettä, jos koira on suhteellisen liikkumaton ja työskentelee suhteellisen kaukana villisiasta.
5-7 pistettä, jos koira on suhteellisen liikkuva ja työskentelee suhteellisen lähellä villisikaa. Koira pyrkii pitämään villisian aktiivisena.
8-10 pistettä, jos koira on hyvin liikkuva ja työskentelee tiiviisti, työskentelee lähellä villisikaa ja saa sen pysymään aktiivisena säännöllisesti työskentelemällä villisian takaosaa kohti.

6. Rohkeus.

Kerroin 2,0. (Max 20 pistettä.)

Tarkoituksena on arvostella koiran rohkeutta seisontatyöskentelyssä villisialla. Koiran tulee nopeasti ja epäröimättä uudelleen lähestyä villisikaa sen hyökättyä.

Hyvin suhteutettu rohkeus on perusedellytys sille, että koira ylipäätään voi metsästää hyökkäävää riistaa. Rohkea koira ei osoita minkäänlaista liioiteltua pelkoa, ja rohkeus on edellytys sille, että se jaksaa työskennellä lähellä ja pitkäjänteisesti riistan kanssa. Tässä täytyy huomioida, jos koira välttää aikuisia villisikoja ja sen sijaan metsästää nuoria, mikä luetaan vähennykseksi. Koiran, joka tarpeettomasti hakee tukea ohjaajaltaan, tai joka pakenee kauemmaksi kuin on tarpeellista, kun sitä kohtaan hyökätään, arvostelupisteitä tulee alentaa.

0 pistettä, jos koira on ilmeisen peloissaan eikä uskalla haukkua villisikaa.
1-4 pistettä, jos koira on hyvin odottava, työskentelee kaukaa ja lähestyy hyvin epäluuloisesti villisikaa, mikäli se on hyökännyt. Alhaisemmat pisteet nuoren villisian ollessa kyseessä, korkeammat aikuisen.
5-6 pistettä, jos koira osoittaa jonkinlaista epävarmuutta, mutta seuraa villisikaa suhteellisen nopeasti hyökkäyksen jälkeen. 5 pistettä nuorelta villisialta, 6 aikuiselta.
7-8 pistettä, jos koira seuraa nopeasti hyökkäyksen jälkeen ja työskentelee lähellä aikuista villisikaa ilman pelkoa. Tai jos koira työskentelee itseään isomman (kookkaampi/painavampi), mutta alle 2-vuotiaan villisian kanssa alla mainitulla tavalla.
9-10 pistettä, jos koira on rohkea ja haastaa aikuisen villisian. Villisian hyökkäyksen jälkeen koira menee nopeasti takaisin ja pakottaa villisian katsekontaktiin. Mikäli sika käyttäytyy passiivisesti koira pakottaa sen aktiivisuuteen.


7. Haukku

Kerroin 0,5. (Max 5 pistettä.)

Arvostellaan koiran haukun kuuluvuutta ja haukkutyyliä. Villisikakoira saa olla ja sen pitää olla hiljaa, kun se ei ole suorassa kontaktissa villisikaan. Kun koira siirtyy lähestyäkseen villisikaa tai kun villisika pakenee, sallitaan haukkumattomuus. Sitä vastoin koiran tulee haukkua heti saadessaan ensikontaktin villisikaan.

0 pistettä, jos koira haukkuu toistuvasti juostessaan tai jos koira huomattavassa määrin on hiljaa, vaikka villisika seisoo paikoillaan.
1-3 pistettä, jos haukku on harvaa tai jos koira suuressa määrin haukkuu sikaa ilman, että on katsekontaktissa siihen tai jos haukun kuuluvuus on huono.
4-6 pistettä, jos koiran haukku on suhteellisen harvaa, mutta kuuluvuus on hyvä.
7-10 pistettä, jos koiralla on tiheä, ”vihainen”, haukku, jolla on hyvä kuuluvuus.

 

8. Tottelevaisuus

Kerroin 0,5. (Max 5 pistettä.)

Arvostellaan koiran tottelevaisuutta.

0 pistettä, ellei koira ole kytkettävissä.
1-4 pistettä, jos koiraa ei saa kutsumalla pois hausta eikä haukusta.
5-6 pistettä, jos koiran saa kutsumalla pois vain hausta.
7-10 pistettä, jos koiran saa kutsumalla pois haukusta.

 

9. Yhteistyö

Kerroin 0,5. (Max 5 pistettä.)

Arvostellaan koiran yhteistyökykyä haun aikana, ja silloin, kun se ei työskentele villisialla.

1 piste, jos koira on täysin itsenäinen ja vain vaikeuksin saadaan kytkettyä.
2-4 pistettä, jos koira käy ohjaajan luona hakulenkeillään.
5-10 pistettä, jos koira pitää yhteyttä ohjaajaan huolimatta laajasta hausta tai villisikakontaktista ja se on takaisin ohjaajan luona tunnin kuluessa koeajan päättymisestä.

§ 10.
Palkitseminen.

0 – alle 50 pistettä yhteensä tai jostakin osa-alueesta nolla.

3. palkinto – 50-59,5 kokonaispistettä, ei nollaa mistään osa-alueesta ja vähintään kymmenen minuutin haukkuaika villisialle. Koira palaa takaisin tunnin kuluessa koeajan päättymisestä.

2. palkinto – 60-69,5 kokonaispistettä, ei nollaa mistään osa-alueesta sekä vähintään 30 minuutin haukkuaika villisialle (joka on kookkaampi/painavampi/korkeampi kuin koira). Tuomari saa ainakin yhden ampumatilaisuuden. Koira palaa takaisin tunnin kuluessa koeajan päättymisestä.

1. palkinto – vähintään 70 kokonaispistettä, ei nollaa mistään osa-alueesta sekä vähintään 60 minuutin kokonaishaukkuaika, josta vähintään 20 minuuttia aikuisen villisian haukkua. Tuomari saa ainakin yhden ampumatilaisuuden. Koira palaa takaisin tunnin kuluessa koeajan päättymisestä.

Ilmoitus muusta riistakontaktista
Jos koiralla on ollut jokin muu riistakontakti kokeen aikana, on tuomarin tällöin ilmoitettava siitä. Ilmoituksessa tulee olla kuvaus riistasta (laji, lukumäärä, arvioitu ikä jne.) sekä lyhyt kuvaus tapahtumista (haukkuaika, koiran käyttäytyminen jne.).

 

 
Matti Myllynen | +358(0)40 5081693 | matti@karhunkaatajan.com | Rastaankatu 13  53850 Lappeenranta  Finland              Kaakon Nettipalvelu